146. Motivaatio nollassa.

Moikka!
Tiedättekö fiiliksen kun tuntuu, että työmäärä ylittää voimavarat? Kun tuntuu, että stressi ja kiire vaan jyräävät ja työt, jotka kuuluisi tehdä, niitä on vain yksinkertaisesti liikaa. Tuntuu, että työvuori vain jyrää ylitsenne. Mä ainakin tiedän.

Aloittelin lukiota nyt syksyllä elokuussa ihan normaalisti muiden kanssa. Kuitenkin fiilikset jo muutaman ensimmäisen viikon jälkeen olivat hyvin väsyneet. Ei tosiaan tuntunut omalta jutulta.

Joten. Nyt varmasti osa jo arvaileekin, että mistä on kyse. Joo, kyllä. Mä jätin lukion kesken. Mutta mitä mä meinaan tehä sitten? Mihin mä meen opiskelemaan? Aionko pitää välivuoden? Ei, en pidä välivuotta.

Alun perin ajatteli, että menisin oppisopimukseen, mutta siihen tuli yksi suuri este, ettei se sitten onnistunutkaan. Ruvettiin siinä sitten aika urakalla opon kanssa miettimään minne menen, sillä lukion halusin kuitenkin lopettaa. Päädyttiin sitten soittamaan Saarelle jos siellä olisi tilaa. Mulla kävi hyvä tuuri sillä eläinten hoitaja linjalle oli tilaa ja pääsin sitten sinne.

Mun oli tarkoitus mennä jo tiistaina 11.10. Saarelle koe-ajalle, mutta opon omien kiireiden takia se siirtyi perjantaille 14.10. Perjantaina kävin tavallaan vain tutustumassa. Kierrettiin koulualuetta ja tutustuttiin vähän opettajiin ja rakennuksiin sekä käytiin esittäytymässä mun tulevalle ryhmälle.

Syysloma on kuitenkin nyt tällä viikolla (17.-21.10.), joten itse opiskeluun siirtyminen tapahtuu vasta tiistaina 25.10.

Olen kyllä helpottunut kun pääsen lukiosta ja siitä stressistä pois. Silti vähän haikea fiilis kun oikeastaan kaikki mun kaverit jäävät lukioon. Onneksi mulla on Nea mun turvana, vaikka onkin eri linjalla.

Miten muilla lähtenyt koulut käyntiin?

-Jenna