Pupu pöksyssä!

Moikka!
Olin siis tänään Ressulla sillä estetunnilla, josta jo aamulla puhuin. Mentiin siis Linnean kanssa puoli viiden maissa tallille ja haettiin Ressu tarhasta. Harjattiin poni ja varustettiin se este tamineihin.

Siirryttiin kentälle kävelemään jotta pääsisimme taas suoraan töihin. Anita kerkesikin tulla jo kun oltiin kävelty vasta muutama kierros. Onneksi Anita jäi hetkeksi juttelemaan Helenan kanssa joten kerkesimme kävellä vielä muutaman kierroksen. Aloitettiin sitten ravilla ja tehtiin puomityöskentelyä ravipuomeilla jotta saataisiin takajalkoja mukaan. Hetken ravityöskentelyn jälkeen siirryttiin laukkaan ja tultiin pääty-ympyrällä kavalettia joka oli n. 40cm ja siltä jatkettiin hieman loivennetulla diagonaalilla olevalle kavaletille joka oli n. 50cm ja sen päällä piti vaihtaa laukka.

Siirryttiin sitten neljän n. 30cm pikku pystyn muodostamalle innarille. Aluksi tempo oli aivan liian hidas joten askeleet kertyivät loppuun ja poni joutui venyttämään kamalasti. Tultiin muutaman kerran uudestaan ja kun pääsin perille oikeasta temposta alkoi tehtävä sujua. Mentiin pienimuotoisia eri ratoja joissa oli max. 5 hyppyä.

Siirryttiin siitä sitten pystylle jonka alla oli keltaiset "pyörät". Este oli vain 65cm, mutta ressun selästä se näytti metriltä ja sen yli selviytyminen tuntui olympiasuoritukselta. Ensimmäisellä kerralla itseäni pelotti ja viestin kai Ressulle että: "Hei mua pelottaa! Voisiks sä kuitenki mennä yli ja pelastaa mut.". Ressullahan oli heti vastaus ja jos se olisi osannut puhua se olisi sanonut: "Hei kuule! Vaikka mää tykkäänki täst lajista niin en mä yksin uskalla. Mähän voin kans kuolla!". Mutta koska Ressu ei osaa puhua niin se kieltäytyi, mutta niin hissukseen että pysyin mukana. Toisella yrityksellä olin asennoitunut paremmin hyppyyn ja päätin että nyt me mennään yli. Ja niinhän me sitten mentiin vaikkakin hieman isolla loikalla mutta yli kuitenkin. Esteen jälkeen oli niin mahtava fiilis ja tuntui että kyllähän mä voin tähän poniin luottaa!

Mentiin lopussa vielä pientä rataa ja tällä kertaa mukana oli nämä aikaisemmin kerrotut kavaletit ja tuo hurja ja pelottava "pyörä"-pysty ja pikkuinen okserikin. Loppuun mentiin vielä hieman koulua ja yritettiin saada ressua vähän pehmeämmäksi. Selvisin kaikesta huolimatta hyvin ja mahtava fiilis jäi tunnista. Huomenna vielä maastoon ja sitten suuntaan Puumalan kautta Kestilään leirille Linnean kanssa.

Huomisesta toivottavasti on tulossa postausta tai muuten seuraava postaus tulee vasta elokuussa.
Mitä te muuten tykkäsitte ressun jätti pompusta ja miten olette itse saanut korjattua omaa este/kevyttä istuntaanne? Mulla kun tuo pylly tahtoo jäädä satulaan ja käsistä muodostuu kanansiivet.

Paluu menneisyyteen

Moikka!
Olin viime tiistaina 21.7. Vuotavan Ratsutilalla estetunnilla. Vuotavan ratsutila on siis Mäntsälän keskustasta 5 kilometrin päässä sijaitseva talli joka aloittelee tuntitoimintaa tänä syksynä. Tallilla on siis kaikki Mäntsälän ratsastuskoulun vanhat hepat, joita kävin siis moikkaamassa.

Tosiaan meillä oli siis estetunti ja mä pääsin menemään Luukaksella. Luukas on lihonnut aivan älyttömästi. Se on melkein samassa pisteessä kuin silloin kun se tuli mänraan.  Menin tallille Ellen kanssa jo 14.00 vaikka tunti alkoikin vasta 18.00. Pestiin siinä aikamme kuluksi muutama satulahuopa ja maalattiin tallia. Lopuksi mentiin vielä kasaamaan esteet kentälle ja haettiin ponit sisälle. Vaikka meillä olikin reilusti aikaa olin totta kai silti myöhässä. Mentiin jo hyvissä ajoin kävelemään jotta työt voitaisiin aloittaa heti.

kaikki kuvat (c) Ronja

Aloitettiin sitten ihan maa puomeista ja Luukas oli todella energinen ja innoissaan. Se ei millään olisi malttanut ravata vaan olisi vain halunnut laukata ympäri kenttää. Ensimmäinen tehtävämme oli mennä ravissa kenttää ympäri ja tehdä toiseen päätyyn pääty-ympyrä puomin yli. Tätä tehtiin molempiin suuntiin lisäten vielä ravipuomit toiselle pitkälle sivulle.

Hetken päästä meillä oli kaksi ravipuomia ja niiden jälkeen pieni ristikko ravipuomien tilalla ja tulimme niitä. Luukas oli koko ajan ihan elementissään. Taas kun suunta vaihtui tehtäväksi muodostui puomikasan ja ristikon "sarjaksi" joka oli innari tyyppinen eli ei yhtäkään laukkaa väliin. Tätä tultiin muutama kerta jonka jälkeen molemmat esteet nousivat ristikoiksi.

Käveltiin taas välissä vähän ja vaihdettiin suuntaa jonka aikana opettajamme siirsi esteitä vähän kauemmas jotta väliin tulisi yksi laukka askel. Tultiin se kerran ristikkoina ja sitten pystyinä. Parhaimmillaan esteet olivat sen 50-60cm Varmuutta ei ihan ole mutta arvio oli tämä.
Yritin ajatella enemmän istuntaani joka näkyy muutamassa kuvassa, mutta osasta kuvista voisi päätellä jotain ihan muuta.

Tänään mulla on Anitan estetunti, jonne ihanainen Linnea lupautui kuvaajaksi joten siitä postaus tulossa hyvällä tuurilla vielä tänään. Ja jos sää sallii huomenna tulee maastopostauskin.