Sivut

maanantai 7. joulukuuta 2015

♦Luukku 7♦

 

Moikka!
Vuosi lähenee loppuaan enään 24 päivää tätä vuotta jäljellä. On siis aika muistella vuotta ja vuoden sisällä tapahtuneita asioita. Heti alkuun on pakko kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet osana mun vuotta. Te olette saaneet tästä vuodesta taas yhden mahtavan elämyksen.

Koko vuosi on ollut hyvin hevospainotteinen. Minulla on ollut monta hevosta alkuvuodesta liikutettavana ja puolessa välissä vuotta kuvioihin tallusteli oma ponini Ressu.

Aloitetaan kuitenkin aivan alusta. Ratsastin siis pienellä yksityistallilla muutamia hevosia. Välillä saatoin mennä jopa 2-3 hevosta päivässä. Arkisin menin vain max kaksi, mutta meni siihenkin aikaa. Hyviä muistoja noista ajoista on kuitenkin jäänyt.









Kaikki matkat Tampereelle asti hakemaan uutta hevosta ja ihanat pään tuuletus maastot pitkine laukkasuorineen, pulkkaratsastukset lumisella pellolla ja kärryretket pitkin hiekkateitä kaikki tämä on hyvinä muistoina aina mukana.

Vuosi on ollut täynnä hevosia. Monta hevosta on tullut ja mennyt. Olen silti iloinen että olen saanut tutustua kaikkiin näihin ihaniin hevosiin ja päässyt kokemaan monia uusia elämyksiä näiden kanssa.

Ensimmäinen kerta Riksun selässä. Kypärä oli liian iso joten jouduimme vähän soveltamaan. (c) Linnea

Laatu on tosi huono, sillä oli pimeää ja maneesissa ei saa hyviä kuvia.




 
Ratsastuskouluajatkin saivat päätöksen tänä vuonna oman ponin tulon vuoksi. Kerkesinhän minä ratsastuskoululla käydä jo kuusi vuotta. Sieltä on jäänyt mieleen niin hyviä kuin huonojakin muistoja, iloa, naurua ja surua, jännitystä ja onnistumisia kuin myös epäonnistumisia.

(c) Linnea





Totta kai myös ystäväni ovat olleet mukana menossa. Aikaa on vietetty milloin mitenkin, mutta aina on ollut hauskaa. Ystävät ovat varmasti yksi ihanimmista asioista ja siksi olenkin onnellinen, että minulla on näin ihania ystäviä. He tukevat ja auttavat oli tilanne mikä tahansa ja pystyvät antamaan anteeksi kaikki virheeni ja mokani. Pystyn kertomaan ystävilleni mitä vaan sillä luotan siihen, etteivät he levitä sanaa eteenpäin. Kiitos kaikille teille mahtaville ystävilleni, en pärjäisi ilman teitä.









♥: Jenna

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

♦Luukku 6♦


Moikka!
Olette varmaan monta kertaa lukeneet mun ratsastus historiasta. Tänään emme itseasiassa puhukaan siitä vaan aion esitellä teille mun ratsastushistoriassa esiintyvät hevoset ja ponit, jotka ovat jääneet parhaiten mieleeni. Eli toisin sanoen tässä tulee mun hevosystäviä.

Aloitetaan ihan aikojen alusta. Menin ensimmäisen ratsastustuntini Nasu nimisellä valkoisella ponilla. Nasu oli kuulemma vanha poni ja vuosi pari tuosta eteenpäin kyseinen poni kuoli. Nasusta en muista melkein mitään enkä oikeastaan tiennytkään.

Toinen ratsastuskoulu lemppari oli Nele. Nele oli todella vaalean ruskea, oikeastaan kermanvärinen pitkä harjainen poni. Se oli kiltti ja ihastuin siihen heti ensimmäisillä kerroilla.

Seuraavaksi varmaan tuli Faline poni. Pieni risteytysponi tamma säkää ehkä vähän yli metri. Pieni ja pippurinen tamma sai minut heti pauloihinsa ja se olikin ensimmäinen poni jolla pääsin kisaryhmään mukaan.

Näistä edellä mainituista poniystävistä en muista/tiedä hirveästi sillä tuolloin olin vielä niin pieni ettei minua kiinnostanut ponin ikä tai sen rotu vain ja ainoastaan ulkonäkö ja kiva luonne oli huomion arvoisia asioita. Näistä edellä mainituista poneista ei valitettavasti ole edes kuvia sillä ne ovat sen 2009-2011 ajan ystäviä.

Lore vuonna 2012-2013(?)

En tarkalleen muista kumpi näistä poni kaveruksista tuli ensin, mutta oletetaan nyt että Lore. Lore on siis pieni russponi jonka omistajan kanssa tutustuin pikkuhiljaa tallilla. Muutaman kerran pääsinkin sitten ratsastamaan Lorella kun sen omistaja ei kerennyt/pystynyt menemään. Myöhemmin vuonna 2014(?) aloin vuokraamaan Lorea ja kävin sen kanssa yhdet kilpailutkin huippu tuloksella. Poni jäi minulle kuitenkin nopeasti pieneksi, joten jouduin lopettamaan ponin vuokraamisen.

Lore 2012-2013

Toden näkoisesti Luukas tuli seuraavaksi. Muistan vieläkin ensimmäisen kerran kun näin Luukaksen. Siellä se pimeänä syys iltana seisoi tarhassa jalat polviin asti mudan alla, harja takussa ja naama kurassa. Silti se oli maailman suloisin näky. Sain ponin melkein heti tunnille ja ihastuin siihen heti. Pyysinkin sen heti valmennusponiksi ja kiersimmekin kisoja ja valmennuksia huimat kaksi vuotta. Tämä poni on ja tulee olemaan yksi tärkeimmistä poneista mulle aina ja ikuisesti.

Luukas 2015


Seuraavana tulee Fraula. Tinker/vuonis risteytys tamma. Fraulaa kävin liikuttamassa 2013 vuoden lopulla. Kävimme pääosin vain maastoilemassa, mutta menimme tietysti koulua ja esteitäkin. Fraula oli vähän omalaatuinen ja henkilökohtaisten syiden takia näin parhaaksi lopettaa ponin ratsastamisen.

Bella on tavallaan yksi hevosystävistäni, sillä vaikkei se mikään mun lempi hevonen ollut kisasin sen kanssa kuitenkin melkein vuoden ja kehityimme jonkin verran. Bellalla menin siis 2014 syyskauden ja 2015 kevätkauden.

Bella 2014. Laatuja vaa kaikille!

Vuokrasin myös 2015 alussa Dali nimistä ponia, joka on siis kaverini poni. Lopetin ponin vuokraamisen kuitenkin aika nopeasti sillä se oli aivan älyttömän vaikea ratsastaa.

Dali 2014


Tässä välissä tapasin yhden hevosten omistajan jonka hevosia aloin liikuttamaan hevosia oli laidasta laitaan pyöreästä siroon ja isosta pieneen. Esimerkiksi suomenhevos ori Tietävä, Shire ruuna Pörri ja shetlanninponi ruuna Niilo ovat kyseisen henkilön kautta tutuksi tulleita heppakavereita. Näitä hevosia hoitelin kai 2014 syksystä asti.

Pörri 3v 2014

Niilo 2014

Viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä tulee tämän hetkinen huomion kerääjä Ressu. Ressusta varmasti tiedättekin jo aika paljon ja lisää tulee, eli jatkoa odotellessa.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!


♥: Jenna

lauantai 5. joulukuuta 2015

♦Luukku 5♦

 
Moikka!
Perinteisin jouluun liittyvä kysymys on "mitä toivot joululahjaksi?". Aina pienempänä kun joulukuun aikana se lelulehti saapui postilaatikkoon alettiin sitä katsella ja listata tavaroita, jotka olisi halunnut löytää kuusen alta jouluaattona. Nyt kun ikää on tullut lisää ajatus maailma on muuttunut aivan toiseksi. Enään ei toivota nukkeja ja palapelejä. Ei enään kukaan halua lahjaksi leluja. Pienenä kaikki pehmeät paketit olisi voinut heittää suoraan roskikseen, sillä sehän tarkoitti vain tylsiä villasukkia tai kamalan pitkäkestoista sovitus sessiota.

Postauksen kuvat ovat Googlesta, mutta rajasin haun niin että käytän kuvia ihan laillisesti.

Joululahjat osoittavat mielestäni kunnioitusta toista ihmistä kohtaan. Halutaan välittää tästä henkilöstä ja saada hänelle hyvä mieli. Itse ilahdun aina lahjoista, sillä olen otettu siitä että joku on halunnut käyttää ne rahat minuun eikä esimerkiksi ole ostanut itselleen suklaalevyä tai karkkipussia.


Joululahjatoiveita kysellään yleensä aina näin ennen joulua, kun yritetään saada inspiraatiota täydelliseen joululahjaan. Kuitenkin nykyisin on vaikea sanoa mitä toivoo joululahjaksi ja varsinkin kavereille vastausta on todella vaikea antaa. Joko toiveita ei ole tai sitten ne ovat niin kalliita että sen ääneen sanominenkin on jo häkellyttävää.


Itselläni toiveita ei juurikaan ole. Jotain heppa-aiheista ja Ressulle sopivaa tavaraa olisi ihan mukava saada ja tietysti kestosuosikit suklaa ja vaatteet kelpaavat aina. Opintojen kannalta oma tietokone olisi ihan viisas, mutta toisaalta ei mikään pakollinen ja tämän hetken ostoslistan ykkönen.


Suurin ja varmasti oudoin toiveeni on se että jouluaatto olisi valkoinen. Ei väliä vaikka vielä 23 päivä sataisi räntää, mutta jos aatto aamuna heräisi ja huomaisi pakkasen kiristyneen yön aikana ja rännän tulleen lumena maahan. Ja vaikka lumi sulaisi heti seuraavana päivänä, se ei haittaisi kunhan lumi pysyisi koko aatto päivän.


Tähän loppuun mulla olisi teille pyyntö. Voisitteko laittaa minulle kysymyksiä ihan mihin aiheeseen vaan liittyen. Kysymysten tulisi olla kuitenkin sellaisia joihin ystäväni voisivat vastata. Kiitän kaikkia kysymysten laittajia jo etukäteen.

♥: Jenna

perjantai 4. joulukuuta 2015

♦Luukku 4♦


Moikka!
Tänään saatte kuulla millainen olisi mun unelmien hevonen.


• Mun unelmien hevosen rodulla ei ole oikeastaan väliä.
• Mun unelmien hevosen värillä ei olisi myöskään väliä, mutta jos se olisi joku muu kuin kimo olisi sukat ja läsi/piirto tosi kivat.
• Mun unelmien hevonen olisi moni taitaja.
• Koulupuolella se olisi todella hieno, vaatisi tekemään töitä, mutta liikkuisi kuitenkin kuuliaisesti.
• Esteillä se liikkuisi omalla moottorilla, mutta pysyisi kuitenkin käsissä vaikka aloittelijalla.
• Maastossa se olisi varma eikä kyttäilisi mitään.
• Säkää tällaisella hevosella saisi olla yli 160 mutta alle 170.
• Kaikki hoitotoimenpiteet esim. kengitys, rokotukset, raspaukset jne. onnistusivat ongelmitta.
• Ehdottomasti tärkein kriteeri olisi, että hevosen ratsastettavuus sopisi yhteen mun ratsastustyylin kanssa.


Näistä voisi päätellä että Ressu ei ole minun unelmien hevonen, ei lähelläkään. No ei se suoraan sanottuna olekaan. Se on tommoinen höpöliini, mutta mistähän sitä ikinä tietää jos joku tuollaisen hevosen toisi mun eteen ja mun pitäisi sillä ratsastaa niin tykkäisin siitä.

Mutta nyt, huomiseen!


♥: Jenna

torstai 3. joulukuuta 2015

♦Luukku 3♦


Moikka!
Tänään mulla olisi aiheena kisavalmistelut, eli asiat jotka teen aina ennen kisoja. Nyt kun en ole Ressulla vielä kamalasti kisannut ei sellaista rutiinia ole syntynyt ja koska oman ponin kanssa kisoihin lähtemisessä täytyy huomioida niin monta muutakin asiaa kuin ratsastuskouluhevosen kanssa oli meidän ensimmäiset kisat aika jännittämistä ja arpomista. Niistä on jo kuitenkin selvitty ja nyt aionkin jakaa teille mitä me yleensä teemme ennen kisoja ja samassa on myös vinkkejä mitä kannattaa huomioida ennen kisoja.


Kisoja edeltävä päivä:
Kisoja edeltävänä päivänä on paljon tekemistä, sillä aamut on yleensä aikaisia ja niitä halutaan nopeuttaa mahdollisimman paljon. Meilläkin periaatteena on tämä, ja siksi tallilla saattaa helposti vierähtää useampi tunti.

Ensiksikin poni täytyy liikuttaa edellisenä päivänä, ainakin jollain tavalla. Se on aivan hevoskohtaista miten hevonen on parasta liikuttaa ennen kisoja, mutta jos itse ei tiedä miten juuri oman hevosen kohdalla kannattaisi tehdä saa apua varmasti omalta valmentajalta. Me ainakin kyselemme aina apua valmentajaltamme ja suunnittelemmekin koko viikkoa edeltävän viikon liikutus suunnitelman jo hyvissä ajoin.

Jo edeltävänä päivänä me vilkaisemme ponia ja sen siisteyttä, vaikka poni harjataan kuitenkin seuraavana aamuna. Jos ponilla on jotain suuria mutakohtia tai muita vaikeasti puhdistettavia tahroja karvassaan se on helppo pestä edellisenä päivänä. Puhdas hevonen on nopea aamulla vain harjata läpi ja kisoihin lähtemiseen ei mene niin kauaa aikaa.

Varusteiden peseminenkin on hyvä ajatus. Me pesemme Ressun varusteet aina ennen kisoja vaikka ne eivät olisikaan niin likaiset. Tietenkin järki mukana, että jos varusteet on vasta pesty on niitä turha alkaa montaa kertaa pesemään. Siistit varusteet tekevät kuitenkin "huolitellumman" näköisen kuvan ja varusteiden peseminen ennen kisoja kuuluu vaan asiaan.

Aikataulun laatiminen. Seuraavalle aamulle kannattaa laatia aikataulu, jotta on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Me varaamme aina vähän ylimääräistä aikaa joihinkin väleihin ongelmien varalta. Koskaan ei tiedä onko suojat salaperäisesti kadonneet vai onko traileri hevosen mielestä tänään pelottava. On ikävää jättää kisat väliin pelkän huonon aikataulutuksen vuoksi.

Jos tarvitaan paljon tavaraa mukaan kannattaa tehdä lista tarvittavista tavaroista ja pakata jo edellisenä päivänä tavarat joita ei tarvitse enää aamulla. Lista on hyvä apu muistamaan kaikki tarpeellinen.

Kannattaa katsoa myös kisavaatteet aamuksi valmiiksi, jotta kaikki ovat valmiina ja vaatteet voi pestä jos niissä on jotain likoja.


Kilpailu aamuna:
Kilpailu aamut ovat usein todella aikaisia. Meilläkin aikaisin herätys taisi olla jo 03:00. Jos ei ole aamuihminen kannattaa aamuun ja varsinkin heräämiseen varata tarpeeksi aikaa. Kiireinen aamu voi pilata koko päivän.

Usein kilpailijoita jännittää aamulla ja varsinkin ensimmäisiä kisojaan käyvät ratsastajat saattavat voida pahoin vain jännityksen takia. Muistan itse kuinka jännitin kisoja kun aloittelin vasta kisailemista. Aamulla syöminen oli todella hankalaa. Siihen tottuu ajan kanssa, mutta syöminen on aina hyväksi ja ilman aamupalaa ei mielestäni kenelläkään olisi asiaa kisakentälle. Itse tein usein niin että söin aamupalani useassa osassa aamun aikana. Pieni pala leipää tai banaani herätessä, autossa, tallilla ei ole vaikea toteuttaa ja osissa syöminen ei tee pahaa oloa.

Tallille meidän on aina varattava aikaa. Ikinä ei tiedä meneekö sykeröiden tekemisen puolitoista tuntia vai 45 minuuttia. Sykeröt eivät ole pakollisia ainakaan näin seuratasolla, mutta näyttäähän se tietysti aina siistimmältä.

Kisapaikalle lähteminen on suunniteltava tarkoin. Trailerin kanssa liikkuessa on otettava huomioon hitaampi nopeus eli matkassa kestää kauemmin. Yleensä kuljettaja osaa auttaa matkaan kuluvan ajan arvioinnissa.

Verryttelyyn on varattava tarpeeksi aikaa. Tämäkin on hyvin hevoskohtaista miten juuri se sinun hevosesi vertyy. Ressu väsyy verkassa nopeasti. Verkkaamme sitä yleensä noin 15 minuuttia ja sitten radalle. Toiset taas joutuvat verkkaamaan hevosiaan tunnin. Kunhan vain tiedät itse millaisen verryttelyn sinun hevosesi tarvitsee ja osaat varata tarpeeksi aikaa.

 



♥:Jenna

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

♦Luukku 2♦


Moikka!
Ajattelin tässä luukussa kertoa teille mun tavoitteista lähinnä ensivuodeksi. Joten eiköhän vain aloiteta!

Ensi vuonna tavoitteena on totta kai kehittyä ratsastuksessa mahdollisimman paljon, mutta mistä sen sitten huomaisi että ollaan kehitytty? No minä ainakin pyrin saamaan Ressun joka kerta liikkumaan reippaasti eteen ja mahdollisesti myös liikkumaan rentona ja pyöreänä.


Esteillä haluaisin pikkuhiljaa alkaa menemään vähän isompia ja treenaamaan niitä enemmän. Jos saataisiin rytmiä esteisiin ja päästäisiin myös ryhmäestetunneille.

Kilpailullisia tavoitteitakin löytyy. Koulupuolella jo eteenpäin pyrkivä rata olisi suuri harppaus. Mutta jos kaikki menee nappiin miksi emme voisi startata loppuvuodesta jo HeB ratoja? Esteillä haaveilen jo metrin luokista tai miksi ei jopa suuremmistakin, mutta se ei ole tavoite jonka voisi vuodessa saavuttaa. Jos pääsisi starttaamaan 70-80cm luokkia se olisi jo mahtavaa.


Siinä taisi olla mun hevosin liittyvät tavoitteet, mutta ei kaikki ensivuoden tavoitteet. Tavoitteena ensivuodelle olisi saada joku opiskelupaikka. Päästä opiskelemaan jotain alaa joka kiinnostaisi. Jokin ala joka on tuottava, mielenkiintoinen ja työllistävä. Siinäpä onkin tavoite täytettäväksi.

Samaan kastiin voisi mennä numeroiden korottaminen. Olen yrittänyt panostaa koulussa ja vielä pitäisi jaksaa puolivuotta, jotta pääsee taas opiskelemaan. Niinhän se on että opiskele ja sinut palkitaan lisämäärällä opiskeltavaa. No oppiminen on kivaa ja opitut asiat ovat hyödyllisiä. Aina vaan ei jaksa ja se on ymmärrettävää. Silloin pitää vain levätä hetki ja yrittää jatkaa taas reippaana.


Millaisia tavoitteita teillä on ensivuodeksi?

♥: Jenna

tiistai 1. joulukuuta 2015

♦Luukku 1♦


Yllätys!
Päätin nyt sittenkin toteuttaa tämän joulukalenterin, vaikka vannoinkin itselleni etten sitä tekisi. Sain kuitenkin inspiraatiota ja nyt on jokaiselle luukulle jonkinlainen aihe. Aina saa kuitenkin ideoita heittää kehiin, ei näitä vielä ole lukkoon lyöty. Postauksen kuvat ei oikein liity aiheeseen, mutta kuvaton postaus olisi ollut todella tylsä! Mutta aloitetaan!

Eli siis päätin aloittaa suhteellisen kevyesti, eli kerron teille 15 faktaa minusta. Ja miksi 15, no en oikeastaan tiedä. Se tuntui sopivalta ja olenhan mä nyt kohta täyttämässä 15 vuotta.
Noniin ja nyt lyödään faktat tiskiin.

1. Mä olen syntynyt 8.12.2000
2. Olen asunut koko ikäni Mäntsälässä.
3. Olen villasukka addikti. En voi talvisin kulkea ilma villasukkia.
4. Olen perfektionisti, jos teen jotain sen täytyy onnistua aina täydellisesti.
5. Mun huone on kuitenkin melkein aina sotkuinen.


6. Tykkään sisustaa.
7. Ahdistun helposti.
8. Jos mua jännittää alan nauraa ja hymyillä kauheasti.
9. Olen aika ujo
10. Mutta joskus alan vaan höpöttää ihmisille ihan kuin olisin itsevarmin ihminen.


11. Mua on kiusattu koulussa useampana vuonna.
12. Rakastan kynttilöitä, mutta en ikinä jaksa sytyttää niitä.
13. Rakastan valokuvaamista ja joskus mun on vaan pakko päästä kuvaamaan.
14. Aina kun lakkaan kynsiä, mun on pakko käyttää useita värejä tai muuten ne on liian tylsät.
15. En pysty päättämään mikä olisi mun lempi vuoden aika, sillä kaikissa on niin paljon hyviä puolia.




♥: Jenna